Radio soi iskelmän vilpittömin sävelin

Ajassa

Radio soi iskelmän vilpittömin sävelin

"Kannattaa muistaa, että data katsoo menneisyyteen. Seuraava trendi syntyy joko vastavoimana tässä käsitellyille, tai sitten täysin riippumatta niistä", kirjoittaa Nelonen Median musiikkipäällikkö Jussi Mäntysaari.

ISKELMÄ ja iskelmällisyys. Kymmenen vuotta sitten monet eturivin artistit kavahtivat, jos heidän musiikkiaan kutsui iskelmälliseksi. Ajat ovat muuttuneet, sillä parin viime vuoden aikana nuoret artistit ovat suorastaan syleilleet vanhahtavia iskelmävaikutteita. Samalla isoja yleisöjä näyttää kiinnostavan vilpitön, suoraan sanova ja tunnustuksellinen sanoitus.

Pienellä markkinalla trendit leviävät nopeasti, mutta tänä vuonna iskelmäbuumi näyttää jo hieman laantuneen. Silti flirttailu perinteikkään iskelmämelodiikan kanssa tuntuu tulleen jäädäkseen, oli kyse sitten Jami Faltinin kohtalokkaasta ”trapskelmästä” tai Anin 1950-luvun suklaasydämistä asti ammentavasta modernista iskelmäpopista.

 

ISKELMÄSTÄ riippumattomana sanoitustrendinä parin viime vuoden ajalta erottuu niin sanottu ”uusvilpittömyys”. Itse keksimäni termi tarkoittaa päiväkirjamaista, hyvin tunnustuksellista sanoitustapaa, jota itse kirjoittavien artistien lisäksi käyttävät myös kirjoitustiimit. Kuulija ei välitä siitä, onko esittävä artisti itse kirjoittanut tunnustukselliset rivinsä, mutta fiilis, että artisti tuntuu tilittävän tuntojaan kuulijalle kuin parhaalle ystävälleen WhatsApp-ääniviestissä, on tärkeä.

Ajallemme tyypillisesti uusvilpittömyys korostaa kirjoittajan omia, ehkä hetkellisiäkin tuntemuksia. Myös oma mielenterveys ja henkinen hyvinvointi toistuvat teksteissä. En voi tässä yhteydessä olla käyttämättä termiä ”voimaantuminen”.

 

JOTKUT asiat eivät pop-musiikissa muutu, sillä rakkaus- ja varsinkin erolauluja julkaistaan edelleen vähintään yhtä paljon kuin voimaantumisbiisejä.

Nämä näkemykset pohjautuvat Nelosen radioiden musiikkitutkimusdataan. Kannattaa muistaa, että data katsoo menneisyyteen. Seuraava trendi syntyy joko vastavoimana tässä käsitellyille, tai sitten täysin riippumatta niistä.

Eikä koko kenttä onneksi muutenkaan elä yhden megatrendin mukaan, sillä uusia julkaisuja seuratessa voi todeta, että musiikki soi Suomessa 2020-luvulla moniäänisemmin kuin koskaan.

Jussi Mäntysaari
Kirjoittaja vastaa Nelonen Median radioiden musiikista.


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 2/2025

Selaa lehden artikkeleita